Onko näkövammaisten keskusjärjestö ottanut sinuun yhteyttä?

”Olemme tarkistaneet näkövammaisten esteettömyyden joissakin myymälöissä. Tarkastetuissa myymälöissä ei ole polkuja sisäänkäynniltä kassalle. Käsijohteet ovat edellytys sille, että me näkövammaiset ja sokeat kävijät pääsemme kassalle ja saamme henkilökohtaista apua. Se, että kaupat eivät ole esteettömiä kaikille vammaisuudesta riippumatta, tarkoittaa, että kauppa on syrjivä.”

– Arne

Kyllä, tältä se usien kuulostaa. Viime aikoina monet yritykset – kaupat, ravintolat, työpajat, rautakaupat, kuntosalit, kirjastot, hotellit ja muut julkiset tilat ovat ottaneet yhteyttä Safestepiin ja kysyneet samaa asiaa:”Ruotsin näkövammaisten liitto on ottanut meihin yhteyttä, mitä me nyt teemme?”. Usein kyse on huomautuksista, jotka koskevat lasin kontrastimerkintöjä, portaiden kontrastimerkintöjä ja tasoeroja, taktiilisia opastuspolkuja tai muita esteettömyyssovituksia. Monet ihmiset kokevat tämän vaikeaksi ja ehkä jopa hieman pelottavaksi. Siksi kirjoitamme tämän niille, jotka haluavat ymmärtää, mitä vaatimukset oikeastaan tarkoittavat, mitä laki sanoo, miten ”syrjintää” koskevia väitteitä on tulkittava ja – mikä tärkeintä – mitä itse asiassa voi tehdä.

Miksi organisaatiot saavat tällaisia kirjeitä tai puheluita?

National Association of the Visually Impaired (kansallinen näkövammaisten liitto), jota Arne usein edustaa, on saanut tehtäväkseen edistää näkövammaisten esteettömyyteen liittyviä kysymyksiä. Joissakin tapauksissa paikallisista ympäristöistä tehdään kartoituksia, joissa on raportoitu puutteista. Nämä voivat olla täysin paikkansapitäviä havaintoja – esteettömyyden mukauttaminen on itse asiassa lakisääteinen osa rakennus- ja kiinteistöympäristöjä.

Organisaatiot reagoivat eri syistä:

• epävarmuus siitä, mitä Ruotsin asunto-, rakennus- ja kaavoitusviraston rakennusmääräykset todellisuudessa koskevat
• huoli sanan ”syrjivä” käytöstä
• epätietoisuus siitä, kuka on vastuussa: vuokralainen vai kiinteistön omistaja
• kysymykset siitä, mitä pidetään riittävänä toimenpiteenä
• huoli siitä, miksi tietyt yritykset mainitaan ehdotettuina yhteistyökumppaneina

Tämä viimeinen seikka toistuu usein, sillä Arne viittaa toisinaan Svensk Kontrastmarkering AB -yritykseen, jolla on sukulaisuussuhteita häneen. Monet pitävät tätä ongelmallisena, vaikka se ei välttämättä olekaan laitonta. On tärkeää olla tietoinen tästä – mutta vielä tärkeämpää on tietää, miten toimia oikein ja vakavasti.

Mitä esteettömyyttä koskevissa säännöissä oikeastaan sanotaan?

Esteettömyys ei ole vapaaehtoista – se on tärkeä osa Ruotsin kansallista rakennuslakia (BBR) ja syrjintälainsäädäntöä. Tämä pätee erityisesti:

• Lasipaneelien kontrastimerkinnät
  • Aukkoihin sekoitettavissa olevat lasiosat on merkittävä kontrastimerkinnöillä, joiden vaaleus eroaa taustasta vähintään 0,4 NCS:n verran. Merkintöjen on oltava näkyvissä lasin molemmilta puolilta, ja ne on sijoitettava mieluiten kahdelle korkeudelle, toinen 90 cm ja toinen 150 cm korkeudelle maanpinnasta.
• Kontrastimerkinnät portaissa ja tasoeroissa
  • Portaat, luiskat ja muut tasoerot on merkittävä kontrastimerkinnöillä. Ylimmän ja alimman askelman sekä askelman osan vaaleuskontrastin on oltava vähintään 0,4 NCS. Merkintöjen, olivatpa ne sitten pyöreitä ympyröitä, viivoja tai laattoja, tulisi olla samannäköisiä koko rakennuksessa selkeyden maksimoimiseksi.
• Tuntopolut
  • Julkisissa tiloissa olisi oltava loogiset ja selkeät kulkureitit, jotka johtavat sisäänkäynniltä rakennuksen tärkeimpiin kohteisiin, kuten hissiin, wc-tiloihin, vastaanotolle, kassalle jne. Polkujen olisi oltava sekä tunto- että näköaistia, mikä tarkoittaa, että ne olisi tunnusteltava teknisellä kepillä/sokealla kepillä ja jalkapohjalla ja että niiden vaaleuskontrastin olisi oltava 0,4 NCS lattiaan verrattuna.
• Selkeät kohdepisteet
  • BBR:n mukaan rakennusten keskeisten kohteiden on oltava helposti tunnistettavissa ja löydettävissä myös henkilöille, joilla on näkö- tai suunnistushäiriöitä. Tärkeitä kiintopisteitä ovat esimerkiksi sisäänkäynti, wc, hallintalaitteet, hissi, vastaanotto, portaat, luiskat jne.

Jos sinua arvostellaan, kyse on yleensä yhdestä tai useammasta näistä kohdista.

Kuka on vastuussa – sinä vai kiinteistön omistaja?

Tämä on keskeinen kysymys ja yleinen väärinkäsitys. Vuokralainen on vastuussa kalusteista ja liiketoiminnan mukautuksista. Kiinteistön omistaja vastaa esimerkiksi rakennuksen esteettömyystoimenpiteistä:

• portaat
• sisäänkäynnit
• tasoerot
• lattiapinnat
• lasiosat

Jos siis saat kommentteja Ruotsin näkövammaisten liitolta, on aina parasta:

1. dokumentoida puutteet
2. välittää se kiinteistön omistajalle
3. pyytää toimintasuunnitelmaa

Kaikki ei välttämättä ole sinun vastuullasi.

Me autamme sinua esteettömyystoimenpiteissä.

Safestep on turvallinen ja puolueeton valinta, kun tarvitset apua, aina lasin, portaiden ja lattioiden kontrastimerkinnöistä taktiikkaopastukseen ja opasteisiin. Varmistamme, että ratkaisut ovat alan standardien mukaisia, ja tarjoamme asiantuntijoidemme tukea ja neuvoja – olipa kyse sitten Ruotsin asunto-, rakennus- ja kaavoitusviraston määräysten tulkinnasta tai hankkeesi suunnittelusta ja suunnittelusta. Koska Safestep ei ole sidoksissa Ruotsin näkövammaisten liittoon tai Svensk Kontrastmarkering AB:hen, voit aina luottaa riippumattomiin ja rehellisiin suosituksiin.

Tervetuloa ottamaan meihinyhteyttä!