Miten taktiilinen opastus toimii
Kaikki, mitä sinun tarvitsee tietää taktiilisista opastereiteistä: säännöt, suositukset, suunnittelu ja sijoittelu – kaikki yhdessä paikassa. Kuten opastereitit, me johdatamme sinut oikeaan suuntaan.
Mitä lainsäädännössä sanotaan taktiilisista opastereiteistä?
Suomen maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennuksen tulee olla esteetön ja soveltua myös liikkumis- tai toimimisesteisten henkilöiden käyttöön. Vaatimus koskee sekä uudisrakentamista että korjaus- ja muutostöitä sekä uusien julkisten tilojen ja alueiden rakentamista.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Suomen rakentamismääräysten mukaan rakennusten keskeisten toimintojen, kuten sisäänkäyntien, hissien, vastaanottopisteiden, wc-tilojen ja poistumisreittien, tulee olla helposti havaittavia ja löydettäviä myös henkilöille, joilla on heikentynyt näkö tai suunnistamiskyky. Esteettömyyden varmistamiseksi voidaan käyttää tuntopintaisia opasteita, kuten lattiassa olevia kohokuvioituja opastuslaattoja, jotka ohjaavat käyttäjää sekä näkö- että tuntoaistin avulla.
Taktiiiliset opastusreitit – miten ne toimii.
Poikkeava kontrasti alustaan nähden.
Suomessa niiden suunnittelusta on olemassa ohjeita ja suosituksia, mutta tarkkoja yksityiskohtaisia lakeja siitä, miltä niiden tulee näyttää, ei ole. Materiaalivaihtoehtoja on monia – esimerkiksi metalli, polyuretaani, sileät tai uritetut pinnat. Ne voidaan suunnitella osaksi tilan arkkitehtuuria ja sisustusta niin, että ne ovat sekä toimivia että visuaalisesti luonteva osa ympäristöä.
Taktiiiliset opastusreitit: sijainti ja suunnittelu.
Opastuslaattojen tai -listojen kohoraidat sijoitetaan yleensä kolmeen rinnakkaiseen riviin (myös kaksi riviä on mahdollinen, mutta selkeyden vuoksi käytetään usein kolmea). Raitojen keskilinjavälin suositellaan olevan noin 115 mm (cc) ja yksittäisten raitojen välin noin 30 mm.
Materiaali voi vaihdella, mutta opastusraitojen muoto on yleensä samantyyppinen: noin 280 mm pitkä, 35 mm leveä ja 3–5 mm korkea elementti. Sisätiloissa korkeus voi vaihdella jonkin verran tilan suunnittelun ja materiaalien mukaan. Ulkotiloissa, joissa pinnat ovat usein epätasaisempia tai kuvioituja, kohoraidan korkeuden tulisi kuitenkin olla vähintään noin 5 mm, jotta se on helposti havaittavissa jalalla tai valkoisella kepillä.
Opastusreittien tulee myös ohjata kulkija mahdollisten esteiden ohi. Reitti sijoitetaan yleensä vähintään noin 600 mm etäisyydelle esteestä, jotta kulku pysyy turvallisena ja selkeänä. Nämä mitoitukset perustuvat Suomessa käytössä oleviin esteettömän suunnittelun ohjeisiin, eivät yksityiskohtaiseen lakisääteiseen mitoitusvaatimukseen.
Räätälöity kokonaisuus – juuri niin kuin pitääkin
Kokonaisuus syntyy yksityiskohdista. Siksi tarjoamme laajan valikoiman taktiilisia opasteita ja kontrastimerkintöjä eri materiaaleissa ja malleissa. Voimme myös auttaa sinua kehittämään erikoisratkaisuja ja räätälöityjä opaste-elementtejä – juuri sinun tarpeidesi mukaan, jotta ne tukevat tilan suunnittelua ja kokonaisnäkemystä. Ota meihin yhteyttä!
Taktiiiliset opastusreitit: varoituspinnat
Varoituspinnat muodostetaan yleensä kupolimaisista kohomerkinnöistä, jotka sijoitetaan neliömäiseen ruudukkoon. Suositeltu varoitusalue on vähintään noin 400 × 400 mm. Näitä kohomerkintöjä kutsutaan usein pysäytysmerkinnöiksi, koska niiden tarkoituksena on varoittaa käyttäjää edessä olevasta esteestä tai tilanteen muutoksesta.
Pysäytysmerkinnät ovat tavallisesti pyöreitä, halkaisijaltaan noin ⌀35 mm:n kokoisia kohomerkkejä, joissa on tasainen tai hieman katkaistu kupumainen pinta. Pyöreän muodon ja tasaisen pinnan ansiosta ne ovat helposti havaittavissa sekä jalalla että valkoisella kepillä.
Kuten opastusraitojenkin kohdalla, myös varoituspintojen tarkat mitat ja materiaalit voivat vaihdella, mutta niiden tulee erottua selkeästi ympäröivästä pinnasta sekä tuntopinnan että visuaalisen kontrastin avulla.
Taktiiiliset opastusreitit: valintapinnat
Valintapinnan tulisi olla sileä, selkeästi rajattu ja ilman tunnistettavia saumoja tai liitoksia, jotka voisivat hämmentää käyttäjää tai aiheuttaa valkoisen kepin juuttumisen. Suositusten mukaan pinnan tulisi olla neliönmuotoinen ja kooltaan noin 400–700 mm sivultaan.
Valintapinnan jälkeen opastusreitti jatkuu taktiilisilla ohjausraidoilla, jotka voivat johdattaa kulkijan kahteen tai useampaan suuntaan. Ratkaisun tarkoituksena on helpottaa suunnistamista ja tehdä reitin haarautuminen helposti havaittavaksi sekä jalalla että valkoisella kepillä.
Taktiiiliset opastusreitit: portaat
On myös tärkeää, että opastusreitin ja portaiden ensimmäisen askelman väliin jää riittävästi tilaa, jotta käyttäjä ehtii havaita portaiden alkamisen. Suunnitteluohjeissa suositellaan usein noin 500 mm:n etäisyyttä, jotta henkilöllä on aikaa pysähtyä ja hahmottaa tilanteen muutos.
Ylhäältä päin portaita lähestyviä jalankulkijoita tulisi puolestaan varoittaa varoituspinnalla ennen portaiden alkua. Varoituspinnan tarkoituksena on ilmoittaa käyttäjälle, että edessä on tasomuutos, kuten portaikko, jotta hän voi pysähtyä ja suunnata turvallisesti käsijohteelle.
Taktiiiliset opastusreitit: käännökset
Käännös muodostuu sileästä tai tyhjästä alueesta, jota kehystävät opastusraidat molempiin suuntiin. Monet sokeat ja heikkonäköiset käyttäjät kokevat ratkaisun, jossa opastusraidat muodostavat selkeän suorakulmaisen kehyksen, erityisen helpoksi hahmottaa valkoisen kepin avulla. Tällainen ratkaisu tekee reitin suunnan muutoksesta selkeän ja helposti tunnistettavan.
Kolmas vaihtoehto on jättää opastusraitojen väliin selkeä rako, joka osoittaa suunnan muutoksen. On kuitenkin tärkeää, että rako ei ole liian suuri, sillä liian leveä väli voidaan tulkita virheellisesti varoituspinnaksi tai muuksi merkinnäksi. Suomessa tällaiset ratkaisut perustuvat pääosin esteettömän suunnittelun ohjeisiin ja suosituksiin (esimerkiksi RT-kortteihin ja esteettömyysohjeisiin), eikä niiden tarkkaa toteutustapaa ole yksityiskohtaisesti määritelty lainsäädännössä.
Miten opasteet asennetaan
Kiinnitys nastoilla
Menetelmä sopii kaikenlaisille kivi- ja betonilattioille sekä sisä- että ulkotiloissa. Se vaatii hieman työtä, mutta lopputulos on sen arvoinen: kestävä, iskunkestävä ja pitkäikäinen – täydellinen ratkaisu vilkkaasti liikennöidyille ja kuormitetuille alueille.
Kuunnitys liimalla
Liimausmenetelmä sopii kivi-, betoni- ja puulattioille, mutta se ei takaa yhtä vahvaa lopputulosta kuin tappimenetelmä. Se on kuitenkin erinomainen vaihtoehto, jos on tärkeää, ettei lattia vahingoitu tai jos pinta on hieman epätasainen tai kuvioitu.
Kiinnitys ruuveilla
Ruuvikiinnitys on nopea ja käytännöllinen asennustapa, joka tuottaa lujan ja säänkestävän lopputuloksen. Menetelmä soveltuu erityisen hyvin ulkotiloihin, joissa opaste-elementit kiinnitetään puisiin kulkupintoihin, kuten terasseihin, kulkusiltoihin tai laitureihin. Suomessa kiinnitystapaa ei yleensä määritellä lainsäädännössä, vaan ratkaisu valitaan kohteen materiaalin, käyttöympäristön ja suunnitteluohjeiden perusteella.
Asennus 3M-teipillä
Taktiiiliset opastusreitit- sanakirja.
Taktiiliset opasteet, opasteet, esteettömyysopasteet – näille on monia nimiä. Selvitetään tämä!
Esteettömyysjutut
Klassinen slangitermi ja yleisnimitys apuvälineille. Sitä käyttävät usein ne, jotka eivät oikeastaan tiedä, mistä on kyse, mutta haluavat silti käyttää sanaa ”esteettömyys”, koska se lisää vastaanottajan mahdollisuuksia ymmärtää, mistä he oikeastaan puhuvat.
Opastetikut
Vähemmän korrekti mutta täysin ymmärrettävä termi taktiilisille opastusraidoille
Tuntosauvat.
Nyt olemme pääsemässä lähemmäs taktiilisia opastusraitoja. Tässä on sana tuntoaisti ja sauvat – sekin toimii!
Esteettömyystangot.
Sekoitus esteettömiä apuvälineitä ja tuntoaistinvaraisia kävelysauvoja – molempien maailmojen parhaat puolet.
Opastustikut.
Toinen klassinen slangi-ilmaisu.
Taktiiliset opastusraidat
Bingo! Täysin oikea käsite. Taktiiliset opastusraidat asetetaan vierekkäin kahden tai kolmen kappaleeen riveihin polun muodostamiseksi.
Opastuspinta.
Polun pinta antaa suunnan pituussuunnassa. On olemassa sekä keinotekoisia että luonnollisia opastuspintoja. Keinotekoiset opastuspinnat voidaan jakaa kolmeen luokkaan: opastuspinta, valintapinta ja varoituspinta.
Varoituspinta.
Varoituspinta koostuu kupukilvestä tai pysäytysmerkinnöistä, jotka yhdessä muodostavat neliön. Varoituspinnan tarkoituksena on varoittaa ja varoittaa henkilöä siitä, että jotain on tapahtumassa – että henkilö on saapunut jalankulkijan ylityspaikalle, portaalle, laiturille, reunakivelle tai penkereelle.
Valintapinta.
Valintapinnan tehtävä on ilmoitettava, että on mahdollista tehdä yksi tai useampi valinta, ja sen on koostuttava täysin sileästä neliönmuotoisesta levystä.
Huomioalue.
Yleisesti ottaen huomiokenttä on kuin varoituspinta. Sen pitäisi varoittaa henkilöä siitä, että hän on saapunut esimerkiksi hissin, portaikon tai oven luo.
Pysäytyspinta.
Toinen, myös oikea, ilmaisu varoituspinnalle. Molemmat toimivat!
Taktiiliset metallinastat.
Tämä on jännittävää. Useimmiten meille kerrotaan, että se on kuin ohjaustangot, mutta ne ovat nastoja. Ne viittaavat yksinkertaisesti pysäytysmerkkeihin – pyöreisiin merkintöihin, jotka yhdessä muodostavat pysäytys- tai varoituspinnan.
Stop-nastat.
Sama täällä, ei-korrekti ilmaisu stop-merkeille. Mutta, me ymmärrämme mitä se tarkoittaa, ja se on tärkeintä!
Pysäytysmerkinnät
Tämä on oikea termi.
